Maapallon ilmastoon voi nopeastikin vaikuttaa

Lukijakirjeeni Helsingin Sanomista 9.1.2004

Jatkan keskustelua, jossa viimeksi Antti Hannelius (HS 5.1.04) ilmaisi, että ihmisellä on vähän vaikutusta ilmastoon. Olen sitä mieltä, että ihminen voi kyllä vaikuttaa vahvasti ilmastoon, jos päättää tehdä niin. En ota kuitenkin lainkaan kantaa siihen, pitäisikö meidän yrittää vaikuttaa nykyistä enemmän. Mutta mielestäni on tähän saakka tuijotettu liian yksipuolisesti vain hiilidioksidia.

On olemassa nimittäin yksinkertaisempiakin ja nopeammin vaikuttavia keinoja vaikuttaa maapallon ilmastoon kuin mitä Kioton sopimuksessa on suunniteltu. Luultavasti halvin ja yksinkertaisin keino on lisätä maapallon pinnan heijastusta eli albedo. Uusi lumi heijastaa 75-95 % valosta takaisin avaruuteen, mutta metsä, viljapelto ja niitty vain noin 10-25 % ja vedenpinnat alle 10 %. Keskimäärin maapallon albedo on 30 %, siis avaruudesta tulevasta säteilystä heijastuu 30 prosenttia takaisin.

Rikkaissa teollisuusmaissa asutusten pinta-alan osuus on muutamasta prosentista (Suomi) ehkä 20 prosenttiin (Alankomaat) eli huomattavan suuri. Asutusten aurinkovaloa heijastavat pinnat koostuvat asfaltista (albedo 5-20 %), tiilestä, luonnonkivestä, kattotiilistä, tervasta, maalatuista pinnoista ja lasista. Kaupunkien keskimääräinen albedo on 15 %. Sen sijaan valkoisen betonin albedo on 70 % ja valkoiseksi maalatun pinnan jopa 90 %. Mikäli onnistuisimme esimerkiksi kaksinkertaistamaan kaupunkien keskimääräinen albedo 30 prosenttiin, tuloksena olisi jo huomattava muutos koko maapallon mittakaavassa.

Teknisesti tällainen muutos olisi helposti ja nopeasti toteuttavissa, ja sen vaikutus alkaisi heti. Sen vaikutukset tuntuisivat korostetusti siellä, missä ihmiset kärsivät eniten maapallon lämpötilan noususta eli asutuskeskuksissa. Mikäli myöhemmin osoittautuisi, että maapallo ei lämpenekään, olisi varsin yksinkertaista madaltaa kaupunkien albedo uudelleen.

Ihminen on osannut säätää asuinpaikkansa heijastusominaisuuksia jo kauan. Välimeren maiden talojen valkoiset pinnat ovat tunnettu esimerkki. Mikäli katsomme, että ilmaston lämpeneminen on torjuttava, pitäisi ehkä tarttua tähän keinoon nykyistä laajemmin ja organisoidusti.

Heinrich Pesch